Glenwood Welsh Ponies

Molly sai tarvittavat meriitit KRJ:n laatuarvostelua varten, mutta jatkoimme siitä huolimatta kilpailemista, mikä tuntui kerrankin olevan ihan mukavaa. Tamma alkoi olla tuttujen kisapaikkojen suhteen jo ihan luottavainen, eikä jokainen kisapäivä alkanut samojen kukkakoristeiden säikkymisenä. Taisin olla osittain väärässä sen suhteen, että tamma olisi ollut sinut kisailemisen kanssa, sillä viimeiseksi jääneen kisareissun jälkeen Glenwoodiin kotiuduttuamme Molly alkoi oireilla ähkykohtausta.

Ensiapuna kävelytimme ponia hulluna ja kävipä eläinlääkäri kerran letkuttamassa tamman. Aurinko jo vähän pilkahteli tummien pilvien takaa, mutta hetken aikaa paremmalta näytettyään Mollyn kunto meni jälleen huonompaan suuntaan. Klinikkareissuksihan se lopulta meni. Kaikeksi onneksi osaavien käsien tehohoito ja 24/7 huolenpito toi tarvittavan avun, joten tällä hetkellä näyttää siltä, että Molly tulee selviämään koettelemuksesta ehjin nahoin.

Klinikalla epäilivät tammalla olevan myös jotain mahahaavan tapaista, joka tuli itselleni hienoisena yllätyksenä. Mitään kummempaa kipukäytöstä ei ole ilmennyt, vaan poni on ollut viime aikoina niin fiksu ja rauhallinen. Luulin Mollyn vihdoin rauhoittuneen iän ja rutiinin myötä, mutta se saattoikin vain olla lamaantunut vatsakipujen vuoksi. Itse olisin olettanut, että näinkin kipakka tamma olisi ilmaissut kivun eri lailla. Kisoihin ei siis varmaan Mollyn kanssa enää tähdätä, vaan poni siirtyy rennolle kisaeläkkeelle Glenwoodin tiluksille.

Kolmannelle mammalomalleen päässyt Molly pyöräytti jokunen aika sitten ihanan mustan orivarsan Glenwoodin omasta Musti -orista. Sisarusparven kolmas ja toistaiseksi viimeisin lenkki, "Merwyn", on tilausvarsa Rinvallin tallille, joten nautimme pienokaisesta vielä kun voimme. Mollyn esikoisvarsa, Meurig, on kasvamassa uudessa kodissaan Humlegårdin tallilla ja valmistautuu kovalla tohinalla tulevaan kilpauraansa. Glenwoodissa asuu kaksivuotias Meiriona, joka on kyllä luonteensa puolesta kolmikosta kaikista eniten se emänsä tytär. Yleisesti ottaen Mollyn varsat taitavat olla vähän puupäisyyteen taipuvaisia. Ei uskoisi, sillä tamma on itse niin herkkäsieluinen.

Merwyn kun tuosta kasvaa ja muuttaa uuteen kotiinsa Rinvalliin, Mollyn olisi kai pikku hiljaa taas aika muistella ratsuhevosen juttuja. Toivon mukaan kunnolla ajan kanssa rauhassa etenemällä ponista saa parhaan terän ulos myös kisakentillä. Viimeksi, kun Mollyllä kilpailtiin enemmän, sähäkkä kisatunnelma uudessa, vieraassa paikassa aiheutti tammalle suuria sydämentykytyksiä. Tarkoitus on selvittää, onko tamma vähän kasvanut henkisesti varsomisten aikana tai sitten siitä ei vaan saa kisaratsua tekemälläkään. Kumpaan lopputulokseen päädymmekään, Mollyllä on aina paikka Glenwoodissa.

Molly oli mukana Gregory Ainsfieldin pitämässä kouluvalmennuksessa Glenwoodin ulkokentällä. Tässä kuussa Gregin teesinä oli jouluherkkujen sulattelu pääty-ympyrän kaarelle laitetuilla puomeilla sekä kavaleteilla, tavoitteena hyvän rytmin löytäminen. Molly oli epäuskoinen puomien suhteen ja se hermoili miettiessään pitääkö kaikki puomit ylittää kerralla vai miten tämä homma toimii. Pikkutamma meni omiin tiloihin pienessä päässään, kun ratsastaja ei pysynyt sen äkkinäisissä pompuissa mukana. Homma meni ihan plörinäksi, kun ratsastaja yritti olla paremmin mukana, mutta Molly keksi joka kerta uuden tavan ylittää puomit. Onneksi Greg oli kannustava ja sai ratsastajan luottamaan itseensä, vaikka peli pitkin viheltää hetkeksi poikki.

"Ohjaa poni oikeaan paikkaan, mutta anna sen itse katsoa minne jalkansa laittaa!" Greg jyrisi ja asettui puomirivistön viereen vartioimaan kaksikon suoritusta. Kun ratsastaja sai otteisiinsa varmuutta, eikä jatkuvasti pitänyt ja päästänyt ihan miten sattui, Molly rauhoittui.

"Muista hartiat alas ja kyynerpäät rennoiksi, käsi kevyeksi" Greg antoi ohjeita ratsukon saatua hillittyä menoaan jo silminnähden. Kun Molly sai juonen päästä kiinni, raviin tuli rytmikkyyttä, eikä puomit enää kolisseet aiempaan tapaan. Laukassa meno parani, vaikka Molly jäi edelleen vähän reippaaksi ja helposti hutiloivaksi. Harjoiteltavaa siis jäi vielä omiin treeneihinkin...

Uuteen kotitalliin ja uuteen laumaan sopeutuminen on sujunut Mollylta ihan hyvin. Tamma on ystävystynyt arvojärjestyksen hännillä olevan A-sektion tamman, Eiran, kanssa, mutta toisaalta Molly nauttii myös selvästi korkeammassa asemassa olevan Veeran suojeluksesta. Lauman suurimmat pomot, isot cobitammat, tuskin siis pääsevät Mollya kovemmin retuuttamaan, sillä Veera on lempeästi puolustanut sitä ja tamma osaa myös itse vetäytyä syrjään tilanteen tullen.

Uuden ympäristön tultua tutuksi olemme aloittaneet Mollyn kanssa ratsun ensimmäisen luokan ABC:n tavaamisen. Eira on ollut leppoisana ponina uuden ystävänsä tukena ja turvana pyörimässä milloin kentällä, milloin maastopoluilla. Etenemisvauhti ei ole huimannut päätä, sillä ihan perusasioiden kanssa on saanut edetä hitaasti ja harkiten. Molly kun keksii pyöritellä mollosilmiään ties mille kaikelle. Eteen on tullut jos jonkinlaista pattitilannetta, mutta loppujen lopuksi kaikenlaiset varusteet on saatu puettua ponin päälle, juoksutus sujuu ja ratsastajakin on käynyt selässä hyvillä mielin.

Siinä missä samaan aikaan meille tullut Musti-ori oli jo täysin valmis suuntaamaan kohti uusia haasteita ja kovempia treenejä, Molly taitaa jäädä vielä hetkeksi prosessoimaan uusia asioita ja nauttimaan laitumien annista Walesiin.

Läksimme Glenwoodista porukalla ponimarkkinoille ihan oikein kotikylää kauemmaksi Pohjois-Walesiin asti. Tarkoituksena oli vähän haistella tuulia ja tutkailla ponien tarjontaa. William kehotti ottamaan kuitenkin suosiolla menopeliksi hevosauton, kun "kuitenkin lankeat ostamaan jotain poneja". Vanha ukko tunsi minut paremmin kuin hyvin, sillä niinhän siinä kävi, ettei kotiin tarvinut lähteä tyhjällä autolla.

Ostin huutokaupasta lopulta uusia poneja oikein kaksin kappalein. Ensimmäisenä kyytiin lastattiin musta C-sektion poniori Merrion Marchog Du, joka valloitti tyynen rauhallisella ja itsevarmalla olemuksellaan. Toisena vuorossa oli C-sektion tamma Llancastle Moelwen, joka arvuutteli lastaussillalla menisikö vaiko eikö menisi. Menihän se lopulta, kun se huomasi, että kyydissä oli jo joku. Moelwen on aivan upean ilmeikäs poni, mutta vaikuttaa siltä, että palasia saadaan loksautella hetken aikaa paikoilleen, jotta yhteistyö alkaa sujua.