Glenwood Welsh Ponies

Sysimustasta koulutammastani Queeniestä oli parissa sukupolvessa tultu pesunkestävään platinablondiin. Jacob vertasi Queenietä mystiseen Milla Magiaan, kun taas Elli oli kuulemma vaativa Iines Ankka, jota piti osata lukea tarkkaan, jotta yhteiselo sujui muitta mutkitta. Nyt oli blondin aika mennä koulunpenkille opettelemaan ratsuhevosen aakkosia ja olimme jo saaneet pari kertaa raapia päätämme tamman omien juttujen vuoksi.

Ellistä tuli välillä mieleen Morwenna, joka saattoi yhtenä päivänä olla sinut uuden asian kanssa ja toisena poni oli kuin sapelihammastiikerin nähnyt. Kun Elli meni hyvin, se oli täysin yhteistyönhaluinen ja säteili saamistaan kehuista tietäessään tehneensä oikein. Tammassa oli myös kuitenkin se toinen puoli, joka rallitti pukkilaukkaa sinne sun tänne kaikista avuista, sanoista ja rajoista huolimatta.

Sanomattakin selvää, että Elli laittoi nuoren hevosen koulutustuntemuksemme hyvälle koetukselle. Rauhallisia maastoja ja uusien asioiden opettelua tehtiin ainoastaan silloin kun tamma oli tyynen oloinen. Jos taas Ellin jalat meni tuhatta ja sataa, mutta päässä tuntui kumisevan tyhjyys, tamma piti lomaa tai sitten otettiin lyhyesti ja ytimekkäästi askellajit läpi ilman turhia temppuja ja kommervenkkejä. Hyvä siitä vielä tulisi, ehkä?

Ihastuin jo joulukuun ponien ktk-tilaisuudessa Cadogan Trefor Wynniin, joka on kyllä kaikin puolin hevonen minun makuuni: raamikas suurimerkkinen raudikko. Onneksi tilaisuudessa aika nuorelta vaikuttanut ori oli vasta elämänsä alkutaipaleella, joten annoin meidän Vahveron myös kasvaa vielä hetken ennen kuin otin Treforin omistajaan yhteyttä varsotuksen merkeissä.

Kun Treforille ja Vahverolle saatiin järjestettyä treffit, alkoi 11 kuukauden mittainen jännitys mitä tuleman pitää. Tiineyden viimemetreillä yritimme pysyä kameravalvonnan avulla kartalla missä mennään, mutta Vahvero pysyi mystisenä loppuun asti ja oli hoitanut varsomisen itsekseen kaikkien katseilta piilossa. Ilmassa ei ollut mitään tavanomaisia merkkejä lähestyvästä varsomisesta. Tuore emä antoi kuitenkin kiltisti meidän läheisimpien ihmisten tutustua vastasyntyneeseen pienokaiseensa – ilmeisen suurimerkkiseen rautiaaseen tammavarsaan.